Sekä Suomessa että maailmalla yleisesti totuttiin useiden vuosien ajan niin sanottuihin nollakorkoihin ja korkeintaan maltilliseen korkojen nousuun. Inflaatio pysyttelikin pitkään EKP:n asettaman kahden prosentin tavoiterajan alapuolella, eikä sen tarvinnut tehdä muutoksia ohjauskorkoon.
Tällä hetkellä korkojen nousu huolettaa ympäri maailman. Suuret kriisit ovat koetelleet ihmisiä aina globaalista pandemiasta sotaan, inflaatioon ja energiakriisiin. Näillä onkin ollut vaikutusta korkoihin: inflaatio ja sen myötä myös korot lähtivätk nopeaan kasvuun koronakriisin ja Ukrainan sodan ja niiden aiheuttaman energian hinnan nousun seurauksena.
EKP turvaa hintavakautta ja euribor puolestaan pitää sisällään vahvasti oletukset tulevasta. Näin ollen EKP nosti lopulta rahamarkkinoiden ohjauskorkoa 0,5 prosenttia heinäkuussa 2022. Nyt korkojen nousu on kuitenkin pysähtynyt, ja taustalla vaikuttavat seuraavat tekijät:
- Hidastuva talouskasvu: Kun korot nousevat, heikkenee sekä kuluttajien että yritysten halu investoida, mikä osaltaan hidastaa talouskasvua.
- Kärjistyvä energiakriisi: Venäjän sota Ukrainassa vie Eurooppaa kovaa kyytiä kohti energiakriisiä ja heikentää siten entisestään talouden kasvua.
- Markkinoiden tämänhetkisissä ennusteissa vuoden euriborin odotetaan olevan vuoden kuluttua vain noin puolitoista prosenttia.
On kuitenkin varmaa, että euribor-korot heilahtelevat myös tulevaisuudessa. Yleisesti ottaen onkin vaikeaa ennustaa, mihin suuntaan euribor kehittyy tulevaisuudessa. Korkotasosta on hyvä olla tietoinen ja siksi viitekoron kehittymistä olisi hyvä tarkastella vähintään vuosittain, mikäli on olemassa olevaa lainaa. Lisäksi euriborin kehittymistä kannattaa tarkastella viitekorkoa valittaessa, jotta voi tehdä itseään koskevia, taloudellisesti järkeviä päätöksiä.
